Yleiskuvaus
- Viiriäinen on Suomen pienin kanalintu ja ainoa säännöllisesti muuttava kanalintu.
- Se saapuu maahamme myöhään keväällä ja lähtee etelään jo loppusyksystä.
Tuntomerkit
- Koko: 16–18 cm, paino 80–130 g.
- Väri: selkä ruskeankirjava, vatsapuoli vaalea.
- Uros: kurkussa tumma laikku ja selkeä kontrasti rinnan alueella.
- Naaras: vaaleampi, ilman tummaa kurkkulaikkua.
- Lento: lyhyt ja matala; lähtee lentoon vasta läheltä ja putoaa pian maahan.
- Ääni: uroksen kuuluva, rytmikäs “wet-my-lips” -tyyppinen ääni.
Erottaminen muista kanalinnuista
- Huomattavasti pienempi kuin pyy tai peltopyy.
- Ruskeankirjava ja erittäin maastoutuva.
- Ääni on usein helpoin tapa havaita laji.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Pesii Etelä- ja Lounais-Suomessa; paikoin myös Pohjanmaalla ja Hämeessä.
- Suosii viljelysmaita, niittyjä, heinänurmia ja kesantoja, joissa on matalaa suojaa antavaa kasvillisuutta.
- Talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Erittäin piilotteleva; liikkuu maassa ja luottaa suojaväriinsä.
- Pesii kesä–heinäkuussa; naaras munii 7–12 munaa ja hoitaa poikaset yksin.
- Ravinto: siemenet, vihreät kasvinosat, muurahaiset ja muut pienet hyönteiset.
- Aktiivisin iltaisin ja öisin lämpiminä kesäöinä.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Rauhoitettu.
Kanta ja suojelu
- Laji on elinvoimainen (LC), mutta vaihtelee vuosittain muuttoreittien ja sääolojen mukaan.
- Monipuoliset viljely- ja niittyalueet sekä hyönteisravinnon runsaus tukevat kantaa.