Yleiskuvaus
- Valkohäntäpeura on Suomen yleisin hirvieläin ja keskeinen riistalaji sorkkaeläimistä.
- Laji on sopeutunut hyvin asutuksen ja peltovyöhykkeiden läheisyyteen.
Tuntomerkit
- Koko: selvästi metsäkaurista suurempi; aikuiset urokset usein 70–120 kg.
- Väritys: kesällä ruskea, talvella harmahtava.
- Häntä: pitkä ja valkoinen alapuolelta; nousee juostessa pystyyn (tärkein tuntomerkki).
- Sarvet (uros): useimmiten 6–12 piikkiset, pystyhköt ja kaarevat.
- Juoksussa selkä usein kaartuu ja häntä korostuu selvästi.
Erottaminen muista sorkkaeläimistä
- Metsäkauris: huomattavasti pienempi ja lähes hännätön.
- Kuusipeura: tummahko ja uroksella leveät lapiosarvet. Kuusipeuralla on M-muotoinen musta kuvio perässä.
- Valkohäntäpeura erottuu erityisesti pystyyn kohoavasta pitkästä hännästä.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Tihein kanta Lounais- ja Etelä-Suomessa, mutta leviää vähitellen kohti pohjoista.
- Viihtyy peltojen ja metsien vaihtelevissa maastoissa, joissa ravintoa ja suojaa on lähekkäin.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Naaras elää vasoineen pienissä ryhmissä; urokset useammin yksin tai pienissä porukoissa.
- Aktiivisimmillaan hämärän aikaan ja öisin.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Metsästys edellyttää Suomen riistakeskuksen myöntämää hirvieläimen pyyntilupaa (MetsL 26 §).
- Vahdilla metsästys on sallittu 1.9.2025–26.9.2025 riistakeskuksen luvalla (ei Lapin maakunnassa).
- Muu metsästys pyyntiluvalla 27.9.2025–15.2.2026.
- Tyypilliset pyyntimuodot: kyttäys, passimetsästys ja ajometsästys (koiran kanssa luvan ja ajankohdan mukaisesti).
Kanta ja suojelu
- Kanta on vahva erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa.
- Kannanhoidossa painottuvat vahinkojen hallinta ja turvallisuus asutuksen läheisyydessä.