Yleiskuvaus
- Sepelkyyhky on Suomen suurin kyyhkylaji ja yleinen näky pelloilla ja metsänreunoissa.
- Se on varovainen, tarkkasilmäinen ja hyvä lentäjä.
- Laji on monelle metsästäjälle syyskauden aloituslaji.
Tuntomerkit
- Koko: noin 40–45 cm, paino 450–600 g.
- Väritys siniharmaa; siivissä leveä valkoinen poikkijuova.
- Kaulassa selvä valkoinen sepelmäinen laikku.
- Silmät keltaiset
- Rinta viininpunertava, vatsa harmaa.
- Lento voimakas ja kaarteleva, siivistä kuuluu viheltävä ääni.
Erottaminen muista kyyhkyistä
- Uuttukyyhky on selvästi pienempi eikä sillä ole valkoista kaulasepelä tai siipijuovaa.
- Sepelkyyhkyn erottaa lennossa parhaiten siipien valkoisesta raidasta.
- Kokonaisolemukseltaan sepelkyyhky on raskasrakenteisempi.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Levinnyt koko Etelä- ja Keski-Suomeen, kanta kasvanut myös pohjoisempana.
- Suosii peltojen ja metsien reuna-alueita sekä viljelysmaita.
- Muuttolintu, joka talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Elää pareittain pesimäaikaan, syksyllä muodostaa suuria parvia.
- Pesii puissa rakentaen yksinkertaisen oksapesän.
- Ravinto koostuu viljoista, siemenistä, herneistä, lehdistä ja marjoista.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Metsästettävä riistalaji.
- Metsästysaika alkaa tyypillisesti 10.8.
- Pyyntimuotoja ovat tyypillisesti peltokyttäys ja houkuttelu kyyhkynkuvilla.
Kanta ja suojelu
- Laji on elinvoimainen (LC).
- Metsästys on kestävällä pohjalla.