Metso

Tetrao urogallus
Riistalinnut Kanalinnut Riistalaji
Suomen suurin kanalintu; vanhojen havumetsien tunnuslaji ja arvostettu riistalintu.
Uros Metso uros
Naaras Metso naaras

Yleiskuvaus

  • Metso on Suomen suurin kanalintu ja suomalaisen metsäluonnon tunnuslaji.
  • Se viihtyy vanhoissa havumetsissä, joissa on sekä suojaa että marjovia varpukasveja.
  • Kannat vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, mutta metso kuuluu yhä arvostetuimpiin riistalajeihin.

Tuntomerkit

  • Koko: koiras 4–6 kg, naaras 1,5–2,5 kg.
  • Uros (metso): suuri, tummanharmaa–musta, vihertävä kiilto rinnassa, pyrstö leveä ja viuhkamainen.
  • Naaras (koppelo): ruskeankirjava, selvästi pienempi ja suojavärinen.
  • Pää: vahva nokka, punaiset silmäkulmat (”kulmalaikut”).
  • Jäljet: kookkaat, kolmivarpaiset; siiven vedot lumessa voivat näkyä lennon alussa.

Erottaminen muista kanalinnuista

  • Metso on selvästi suurin kaikista kanalinnuista.
  • Teereen verrattuna metso on kookkaampi ja tumma ilman valkeita siipitäpliä.
  • Koppelon voi joskus sekoittaa naarasteereen, mutta naaras metso on jykevärakenteisempi ja rinnassa punertava alue.

Levinneisyys ja elinympäristö

  • Levinnyt koko maahan Etelä-Suomesta Lappiin, mutta tiheimmillään Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
  • Suosii vanhoja mänty- ja sekametsiä, joissa on suojaa ja mustikkaa.
  • Soidinpaikat sijaitsevat usein harjujen tai mäntykankaiden avonaisilla alueilla.
  • Talvella liikkuu pääosin puissa ja syö männynneulasia.

Käyttäytyminen ja ravinto

  • Soidin alkaa huhti–toukokuussa, jolloin koiraat kokoontuvat soitimelle.
  • Koiras laulaa “napsahtelevaa” soidinääntään ja puolustaa soitinaluettaan.
  • Naaras munii 6–10 munaa maapesään ja hautoo noin neljä viikkoa.
  • Ravinto: kesällä marjat, lehdet, varvut ja hyönteiset; talvella männynneulaset.
  • Poikaset syövät aluksi hyönteisiä kasvaakseen nopeasti.

Metsästys ja lainsäädäntö

  • Metso on metsästettävä riistalaji, mutta pyynti on alueellisesti säädeltyä kannanvaihteluiden vuoksi.
  • Metsästysaika on aluekohtainen, yleensä syys–lokakuussa.
  • Pyynti tapahtuu tyypillisesti kävelyjahdissa, seisontakoiralla tai kyttäyksessä.
  • Metsästys perustuu kestävään kannanhoitoon ja alueellisiin päätöksiin.

Kanta ja suojelu

  • Metsäkanalintukannat vaihtelevat sykleittäin.
  • Laji on elinvoimainen, mutta paikallisesti taantunut metsien rakenteen muutosten vuoksi.
  • Elinympäristöjen hoito on tärkeä osa metsäkanalintujen kannanhoitoa.

Valmistaudu metsästäjätutkintoon

Teoria, yli 300 harjoituskysymystä, harjoituskokeet ja lajintunnistus yhdessä paikassa.

Tutustu Riistapolku Peruskurssiin
Takaisin lajitietopankkiin