Yleiskuvaus
- Metso on Suomen suurin kanalintu ja suomalaisen metsäluonnon tunnuslaji.
- Se viihtyy vanhoissa havumetsissä, joissa on sekä suojaa että marjovia varpukasveja.
- Kannat vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, mutta metso kuuluu yhä arvostetuimpiin riistalajeihin.
Tuntomerkit
- Koko: koiras 4–6 kg, naaras 1,5–2,5 kg.
- Uros (metso): suuri, tummanharmaa–musta, vihertävä kiilto rinnassa, pyrstö leveä ja viuhkamainen.
- Naaras (koppelo): ruskeankirjava, selvästi pienempi ja suojavärinen.
- Pää: vahva nokka, punaiset silmäkulmat (”kulmalaikut”).
- Jäljet: kookkaat, kolmivarpaiset; siiven vedot lumessa voivat näkyä lennon alussa.
Erottaminen muista kanalinnuista
- Metso on selvästi suurin kaikista kanalinnuista.
- Teereen verrattuna metso on kookkaampi ja tumma ilman valkeita siipitäpliä.
- Koppelon voi joskus sekoittaa naarasteereen, mutta naaras metso on jykevärakenteisempi ja rinnassa punertava alue.
Levinneisyys ja elinympäristö
- Levinnyt koko maahan Etelä-Suomesta Lappiin, mutta tiheimmillään Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
- Suosii vanhoja mänty- ja sekametsiä, joissa on suojaa ja mustikkaa.
- Soidinpaikat sijaitsevat usein harjujen tai mäntykankaiden avonaisilla alueilla.
- Talvella liikkuu pääosin puissa ja syö männynneulasia.
Käyttäytyminen ja ravinto
- Soidin alkaa huhti–toukokuussa, jolloin koiraat kokoontuvat soitimelle.
- Koiras laulaa “napsahtelevaa” soidinääntään ja puolustaa soitinaluettaan.
- Naaras munii 6–10 munaa maapesään ja hautoo noin neljä viikkoa.
- Ravinto: kesällä marjat, lehdet, varvut ja hyönteiset; talvella männynneulaset.
- Poikaset syövät aluksi hyönteisiä kasvaakseen nopeasti.
Metsästys ja lainsäädäntö
- Metso on metsästettävä riistalaji, mutta pyynti on alueellisesti säädeltyä kannanvaihteluiden vuoksi.
- Metsästysaika on aluekohtainen, yleensä syys–lokakuussa.
- Pyynti tapahtuu tyypillisesti kävelyjahdissa, seisontakoiralla tai kyttäyksessä.
- Metsästys perustuu kestävään kannanhoitoon ja alueellisiin päätöksiin.
Kanta ja suojelu
- Metsäkanalintukannat vaihtelevat sykleittäin.
- Laji on elinvoimainen, mutta paikallisesti taantunut metsien rakenteen muutosten vuoksi.
- Elinympäristöjen hoito on tärkeä osa metsäkanalintujen kannanhoitoa.