Yleiskuvaus
Kanadanhanhi on suuri ja näyttävä hanhi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta Eurooppaan riista- ja puistolinnuksi. Suomessa laji on vakiinnuttanut kantansa ja levinnyt laajalle, ja se on metsästettävä riistalaji. Tunnusomaisin piirre on musta pää ja kaula vaalean valkoisen leukalapun kanssa.
Tuntomerkit
Kanadanhanhi on yksi suurimmista Suomessa tavattavista hanhista, ja painoa kertyy noin 3–5,5 kg. Sillä on pitkä ja kapea musta kaula, ja myös pää ja nokka ovat mustat. Leuan alta nousee kaulan sivuille ja poskille selvä valkoinen laikku, joka on lajin tärkein tuntomerkki. Muu höyhenpuku on harmaanruskea, mikä erottuu jyrkästi mustasta kaulasta. Lennossa lintu on pitkäkaulainen ja siluetiltaan lähes joutsenmainen.
Ääni
Kanadanhanhen ääntely tuo mieleen laulujoutsenen soinnukkaan huutelun ja eroaa selvästi muiden hanhiemme äänistä.
Erottaminen muista hanhista
Kanadanhanhi muistuttaa eniten rauhoitettua valkoposkihanhea, jonka kanssa se voidaan helposti sekoittaa.
- Kanadanhanhi on selvästi suurempi ja kookkaampi. Pää ja kaula ovat mustat, ja valkoinen leukalappu on pieni eikä ulotu otsalle. Yleisväritys on ruskeanharmaa.
- Valkoposkihanhi on pienempi ja muodoltaan pyöreämpi. Sen valkoinen kasvoalue on huomattavasti laajempi ja ulottuu otsalle saakka, ja musta väri jatkuu kaulasta alas rintaan. Yleisväritys on harmaan sävyinen.
- Muistisääntö: laaja valkoinen otsa ja kasvot tarkoittavat valkoposkihanhea, pieni leukalappu ja ruskeanharmaa sävy taas kanadanhanhea.
Levinneisyys ja elinympäristö
Suomeen kanadanhanhi istutettiin 1960-luvulla, ja pesimäkanta vakiintui 1970- ja 1980-luvuilla. Sen jälkeen kanta on runsastunut nopeasti. Nykyään lajia tavataan yleisesti rannikkoseuduilla suunnilleen Pohjois-Karjalasta Perämeren perukoille, kun taas sisämaassa esiintyminen on laikuittaista ja painottuu vanhoille istutuspaikoille. Tyypillistä pesimäympäristöä ovat rehevät meren- ja järvenlahdet sekä saaristo, ja parvet ruokailevat usein pelloilla, rantaniityillä ja jopa pihanurmikoilla.
Käyttäytyminen ja ravinto
Kanadanhanhi on paikka- ja reviiriuskollinen: se palaa vuodesta toiseen samoille pesimäpaikoille, usein saman kumppanin kanssa. Ravinnoksi kelpaavat vesikasvit, ruoho ja vilja, kun taas poikaset syövät alkuun hyönteisiä. Poikasaikaan vanhatkin linnut menettävät lentokykynsä sulkasadossa viideksi kuudeksi viikoksi ja kerääntyvät tällöin ryhmiin. Syksyllä kanadanhanhet muuttavat talvehtimaan Etelä-Ruotsin ja Tanskan seuduille.
Lisääntyminen
Naaras rakentaa korsista ja lehdistä kekomaisen pesän saareen tai veden ympäröimälle mättäälle ja munii 4–7 kermanvalkeaa munaa, joita se hautoo noin kuukauden. Molemmat emot puolustavat pesäänsä tarmokkaasti ja karkottavat tarvittaessa niin ketun kuin ihmisenkin.
Metsästys ja lainsäädäntö
Kanadanhanhi on metsästettävä riistalaji. Koko maassa hanhia saa metsästää pelloilta 10.8.–20.8., ja varsinainen kausi alkaa 20.8. kello 12 ja jatkuu 31.12. saakka. Laji on yleistynyt riistasaaliina etenkin Etelä-Suomen sisävesillä, ja vuotuinen saalis nousee useisiin tuhansiin yksilöihin. Otollisimpia pyyntipaikkoja ovat sadonkorjuun jälkeiset viljapellot, ja pyynnissä käytetään usein kuvia.
Lähde: Riistakeskus – kanadanhanhi
Kanta ja suojelu
Kanadanhanhen kanta on Suomessa vahva ja edelleen runsastunut, ja metsästyksellä on tärkeä rooli kannan säätelyssä. Paikoin laji aiheuttaa satovahinkoja, kun suuret parvet kerääntyvät pelloille ennen muuttoa.